Koronavirustilanteen kehittymisen johdosta olemme päättäneet perua talojen lämmitysratkaisuja käsittelevän tilaisuuden 17.3. klo 16 Leppävaaran Sellossa. Pahoittelemme tilannetta, mutta katsomme, että kirjastossa vierailee potentiaalisti riskiryhmiin kuuluvia eikä tilaisuuden järjestämiselle ei ole pakottavaa tarvetta juuri nyt. Välitäthän ystävällisesti tiedon perumisesta myös tilaisuudesta kiinnostuneille kollegoillesi.
Suomessa Euroopan unionin ’puhtaan energian paketti’ ei aiheuta tarvetta laajalle lainsäädäntöuudistukselle, koska monet paketin asiat on jo otettu huomioon, arvioi yliopistonlehtori Sirja-Leena Penttinen Itä-Suomen yliopistosta.
Energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyy monenlaisia huhuja ja myyttejä, mutta yhteiskunnallisten päätösten tulee perustua mahdollisimman paljon parhaimpaan käytettävissä olevaan tietoon. Strategisen tutkimuksen energiahankkeet (EL-TRAN, BCDC ja SET) ovat tunnistaneet joukon energiamurrokseen liittyviä väitteitä, joista keskustellaan viestintätoimisto Ellun Kanojen kanssa yhteistyössä kehitetyllä Ratkaisutorilla.
[Lue lisää ”EL-TRAN mukana Ratkaisutorilla 17.3. Sellon kirjastossa”]
Sähköinsinööriliitto (SIL) ry:n hallitus on valinnut DI Aki Kortetmäen Vuoden Sähköinsinööriksi. Valinta julkistettiin Sähkön päivänä 23.1.2020. Kortetmäki työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tuntiopettajana.
Tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto ovat nopeimmin kasvavia energiantuotantomuotoja maailmassa. Niiden ongelmana on kuitenkin tuotannon vaihtelu vallitsevan säätilan mukaan. DI, FM Anna Pääkkönen tutki väitöskirjassaan biomassan mahdollisuuksia energiantuotannon tasapainottamisessa. Biomassa tarjoaa tuotannon vaihteluun uusituvan ja kustannustehokkaan vaihtoehdon, joka on otettavissa käyttöön heti.
[Lue lisää ”Väitös: Biomassa mahdollistaa kustannustehokkaan energiantuotannon tasapainotuksen”]
Pientaloilla on merkittävä rooli Suomen sähköenergian käytössä. Energiatehokkuussääntely on pienentänyt uusien pientalojen energiantarvetta, mutta tehovaihtelut ja sähkötehohuiput ovat jopa kasvaneet. Samaan aikaan siirtyminen päästöttömiin, mutta enemmän sääriippuviin tuotantomuotoihin on tuonut mukanaan tarpeen kysyntäjoustolle. Tämä edellyttää kulutuspään sähkön hetkittäisen energiakäytön eli tehoprofiilin tuntemisesta, mutta myös kulutuksen hallintaa ja ohjaamista.
Liikenteen sähköistäminen on yksi keskeinen keino vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Sähköautojen määrän tulisi kuitenkin moninkertaistua nykyisestä, jotta päästövähennykset toteutuisivat. Tampereen yliopiston EL-TRAN-hankkeen tutkijat vertailevat uudessa artikkelissa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sähköautopolitiikkakeinoja, joiden avulla muutosta voidaan nopeuttaa.
Noin puolet Suomen raskaasta liikenteestä voisi hyödyntää biometaania polttoaineenaan, osoittaa uusi EL-TRAN-hankkeen tutkimus. Biometaanin käyttäminen raskaassa liikenteessä voisi vähentää samalla raskaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa puolet.
[Lue lisää ”Kotimaista biometaania raskaan liikenteen tankkiin”]
Aurinkosähkö on varteenotettava osaratkaisu Suomen siirtyessä ilmastoneutraalimpaan ja resurssitehokkaampaan energiajärjestelmään. Aurinkosähkö on pitkällä aikavälillä kannattava investointi kiinteistöön jo nykyisin. Jos sähkön hinnat nousevat, jo asennettujen järjestelmien kannattavuus kasvaa entisestään. Lisäksi mahdollisesti laskevat aurinkopaneelien hinnat lisäävät uusien asennettavien järjestelmien kannattavuutta.
[Lue lisää ”Sähkön varastointi edistää aurinkosähkön pientuotantoa”]
