SUOMALAISET EIVÄT LÄMPENE SÄHKÖAUTOILLE – MITEN KIINNOSTUS SYTYTETÄÄN?

Valtioneuvosto valmistelee Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jossa sähköautot ovat yksi keino vähentää henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköautojen määrän tulisi kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, jotta tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästäisiin. Liikenne- ja viestintäministeriön perusennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi noin 120 000 sähköautoa. Tavoite on vielä kaukana. Vuoden 2016 syyskuussa Suomessa oli 774 täyssähköautoa ja 1933 ladattavaa hybridiautoa. Tällä hetkellä sähköautoja ennakoidaan rekisteröitävän vuodessa noin 1350 kappaletta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi onkin sähköautoilun kehitysmaa.

Sähköautot ovat osa ilmasto- ja energiapolitiikkaa, mutta kansalaisten asenteet, odotukset ja käsitykset sähköautoista vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. EL-TRAN-konsortio kartoitti kyselyn avulla 18–75-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä sähköauton hankinnasta ja hankintapäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Kysely toteutettiin elo-lokakuussa 2016. Otoksen koko oli 4000 henkeä. Vastausprosentiksi muodostui 33,6 % (n=1345). Kyselyn toteutti Tampereen yliopisto.

Kyselyn tulokset osoittavat, että suomalaiset eivät aio lähitulevaisuudessa hankkia sähköautoja: seuraavan vuoden aikana sähköauton ilmoitti hankkivansa 0,2 % vastaajista, 1-3 vuoden aikana 2 %, 4-5 vuoden aikana 8 % ja 6-10 vuoden aikana 22 %. Kaksi kolmasosaa (68 %) ei aio hankkia lainkaan sähköautoa. Esitetty kysymys kuului: ”Aiotko hankkia sähköauton tai verkosta ladattavan hybridin?” Kyselyyn vastanneista vain yhdellä henkilöllä on jo sähköauto (0,1 %).

Sukupuolten välillä on merkittävä ero mielenkiinnossa sähköauton hankintaa kohtaan. Miehistä viiden vuoden sisällä sähköauton aikoo hankkia 13 %, mutta naisista vain 7 %. Miehistä 62 %, mutta naisista 74 % ei aio lainkaan hankkia sähköautoa. Eniten mielenkiintoa sähköauton hankintaa kohtaan on suurehkoissa ja suurissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Asuinalueen tyypin suhteen mielenkiinto on suurinta kaupunkien keskustoissa asuvien keskuudessa, josta se vähenee asuinalueen muuttuessa yhä maaseutumaisemmaksi. Puolueittain tarkasteluna selvästi eniten mielenkiintoa sähköauton hankintaan kohtaan on kokoomuksen ja vihreiden kannattajien keskuudessa, joista noin 45 prosenttia aikoo hankkia sähköauton.

Sähköauton hankintapäätökseen vaikuttavat selvästi eniten puhtaasti taloudelliset tekijät. Kyselyn mukaan eniten sähköauton hankintaan vaikuttava tekijä on hankintahinta. Yli yhdeksän kymmenestä katsoo hinnan vaikuttavan melko tai hyvin paljon omaan päätökseensä. Tämä viittaa siihen, että merkittävin este sähköautojen yleistymiselle on niiden polttomoottoriautoja korkeampi hinta. Toiseksi tärkein tekijä on säästö polttoainekustannuksissa. Kolmanneksi tärkein tekijä on mahdollisuus vaikuttaa omalla toiminnalla ilmastonmuutokseen.

Sähköautojen merkittävä yleistyminen Suomessa edellyttää valtiovallalta merkittäviä kannustimia ja useiden jarruttavien taloudellisten, veroteknisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden purkamista. Aktiivisella politiikalla voitaisiin asiaa edistää yhtäältä sähköautoilun edellytyksiä parantamalla (verohelpotukset, latauspisteet, pysäköintipaikat yms.) ja toisaalta polttomoottoriautoilua hillitsemällä (päästöverot, tietullit yms.).

Sähköautojen yleistyminen vaatii taloudellisten kannustimien rinnalle myös kuluttajien tietotason nostamista sähköautoilun positiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, ilman laatuun ja liikenteen meluun.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa EL-TRAN-hanketta. Hankkeen johtajana on professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Ruostetsaari, I, Aalto, P, Kallioharju, K, Kojo, M, Rautiainen, A ja Toivanen, P (2016) ’Suomalaiset eivät lämpene sähköautoille – miten kiinnostus sytytetään?’ EL-TRAN Analyysi 6/2016.