MITÄ SUOMI VOI OPPIA TANSKAN ENERGIAKÄÄNTEESTÄ? TO 17.12. KLO 14.45 PALACESSA

MITÄ SUOMI VOI OPPIA TANSKAN ENERGIAKÄÄNTEESTÄ?

Professori BENJAMIN K. SOVACOOL (Aarhusin ja Sussexin yliopistot) puhuu
aiheesta /The Nordic Energy Transition: What lessons for Finnish energy
analysts?/ Helsingissä torstaina 17.12.

Klo 14.45 Ravintola Palacessa (Union-sali, Eteläranta 10) alkavan
tilaisuuden järjestää EL-TRAN -tutkimuskonsortio. EL-TRAN etsii
ratkaisuja uusiin politiikkaongelmiin, jotka aiheutuvat siirtymisestä
resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään –
siirtymän alkuvaihe on Suomessa meneillään.

EL-TRAN – /Transition to a resource efficient and climate neutral
electricity system/ – on yksi Suomen Akatemian yhteydessä toimivan
strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamista hankkeista. Sitä johtaa
professori PAMI AALTO Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

AIKATAULU TORSTAINA 17.12.
Klo 14.15 – 14.45 kahvitarjoilu
Klo 14.45 – 16.00 professori BENJAMIN K. SOVACOOLIN esitys:
The Nordic Energy Transition: What lessons for Finnish energy analysts?
Kommenttipuheenvuoro: ylitarkastaja TATU PAHKALA, työ- ja
elinkeinoministeriö
klo 16.00 – 16.30 professori Benjamin K. Sovacool ja professori Pami Aalto
tiedotusvälineiden haastateltavissa

Professori Sovacool aloitti brittiläisen Sussexin yliopiston
energiapolitiikan professorina marraskuussa 2015. Hän toimii
samanaikaisesti myös yhteiskuntatieteiden professorina Aarhusin
yliopistossa Tanskassa. Sovacool tutkii energiapolitiikkaa,
ympäristöasioita sekä tiede- ja teknologiapolitiikkaa. Hän on
julkaissut kymmeniä kirjoja, muun muassa /The Dirty Dilemma: What’s
Blocking Clean Power in the United States/ (2008); /The National Politics
of Nuclear Power/ (2011); /Climate Change and Global Energy Security/
(2011) ja yli 250 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.

EL-TRAN-tutkimuskonsortion työ tukee siirtymistä resurssitehokkaaseen ja
ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään. Hankkeessa hahmotetaan
kokonaiskuvaa siitä, miten eri osa-alueiden (energiantuotanto, verkko ja
kulutus) erityiskysymykset vaikuttavat toisiinsa. Tutkijat tarkastelevat,
mitä resurssitehokkuus varsinaisesti tarkoittaa tämän energiasiirtymän
yhteydessä, mitä monimutkaisia politiikkaongelmia se aiheuttaa ja kuinka
niihin pitäisi vastata.

– Tutkimme energiapolitiikan toimijoita, heidän intressejään ja
kognitiivisia tulkintakehyksiään, Suomen sähköenergiajärjestelmään
vaikuttavia trendejä ja rakenteita, erilaisia uusiutuvan energian
ratkaisuja sekä mahdollisuuksia optimoida sähköenergiajärjestelmä
toteuttamaan toimijoiden intressit, kertoo professori Pami Aalto.

– Muotoilemme vaatimukset suomalaisille energiapolitiikan toimijoille
energiasiirtymän toteuttamiseksi ja laadimme julkisen sektorin toimijoille
tiekartan prosessin tukemiseksi, Aalto jatkaa.

Tutkijat selvittävät muun muassa vastauksia näihin kysymyksiin: Millä
ehdoilla energian tuottajat ovat valmiita investoimaan enemmän
aurinkoenergiaan? Kuinka verkon ylläpitäjät ja kehittäjät varautuvat
tähän ja mahdolliseen uusiutuviin resursseihin nojaavien
’energiasaarekkeiden’ syntyyn? Ovatko kuluttajat valmiita vuokraamaan
verkkopistokkeeseen kytkettyä sähköautonsa akkua energiavarastoksi
sähkön huippukulutusta tasaamaan? Kuinka lainsäätäjän pitäisi
huomioida kerrostaloyhtiö aurinkosähkön myyjänä?

Professori Pami Aalto on aiemmin tutkinut muun muassa EU:n, Venäjän ja
Kaakkois-Aasian energiapolitiikkaa sekä arktisia energiakysymyksiä ja
vertaillut pohjoismaiden tulevaisuuden strategioita vuoteen 2030.