MITÄ SUOMI VOI OPPIA TANSKAN ENERGIAKÄÄNTEESTÄ? 17.12. KLO 14.45 PALACESSA
Professori BENJAMIN K. SOVACOOL (Aarhusin ja Sussexin yliopistot) puhuu aiheesta /The Nordic Energy Transition: What lessons for Finnish energy analysts?/ Helsingissä torstaina 17.12.
Klo 14.45 Ravintola Palacessa (Union-sali, Eteläranta 10) alkavan tilaisuuden järjestää EL-TRAN -tutkimuskonsortio. EL-TRAN etsii ratkaisuja uusiin politiikkaongelmiin, jotka aiheutuvat siirtymisestä resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään siirtymän alkuvaihe on Suomessa meneillään.
EL-TRAN – /Transition to a resource efficient and climate neutral electricity system/ – on yksi Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamista hankkeista. Sitä johtaa professori PAMI AALTO Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
AIKATAULU TORSTAINA 17.12.
Klo 14.15 – 14.45 kahvitarjoilu
Klo 14.45 – 16.00 professori BENJAMIN K. SOVACOOLIN esitys: The Nordic Energy Transition: What lessons for Finnish energy analysts? Kommenttipuheenvuoro: ylitarkastaja TATU PAHKALA, työ- ja elinkeinoministeriö
klo 16.00 – 16.30 professori Benjamin K. Sovacool ja professori Pami Aalto tiedotusvälineiden haastateltavissa
Professori Sovacool aloitti brittiläisen Sussexin yliopiston energiapolitiikan professorina marraskuussa 2015. Hän toimii samanaikaisesti myös yhteiskuntatieteiden professorina Aarhusin yliopistossa Tanskassa. Sovacool tutkii energiapolitiikkaa, ympäristöasioita sekä tiede- ja teknologiapolitiikkaa. Hän on julkaissut kymmeniä kirjoja, muun muassa /The Dirty Dilemma: What’s Blocking Clean Power in the United States/ (2008); /The National Politics of Nuclear Power/ (2011); /Climate Change and Global Energy Security/ (2011) ja yli 250 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.
EL-TRAN-tutkimuskonsortion työ tukee siirtymistä resurssitehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin sähköenergiajärjestelmään. Hankkeessa hahmotetaan kokonaiskuvaa siitä, miten eri osa-alueiden (energiantuotanto, verkko ja kulutus) erityiskysymykset vaikuttavat toisiinsa. Tutkijat tarkastelevat, mitä resurssitehokkuus varsinaisesti tarkoittaa tämän energiasiirtymän yhteydessä, mitä monimutkaisia politiikkaongelmia se aiheuttaa ja kuinka niihin pitäisi vastata.
– Tutkimme energiapolitiikan toimijoita, heidän intressejään ja kognitiivisia tulkintakehyksiään, Suomen sähköenergiajärjestelmään vaikuttavia trendejä ja rakenteita, erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja sekä mahdollisuuksia optimoida sähköenergiajärjestelmä toteuttamaan toimijoiden intressit, kertoo professori Pami Aalto.
– Muotoilemme vaatimukset suomalaisille energiapolitiikan toimijoille energiasiirtymän toteuttamiseksi ja laadimme julkisen sektorin toimijoille tiekartan prosessin tukemiseksi, Aalto jatkaa.
Tutkijat selvittävät muun muassa vastauksia näihin kysymyksiin: Millä ehdoilla energian tuottajat ovat valmiita investoimaan enemmän aurinkoenergiaan? Kuinka verkon ylläpitäjät ja kehittäjät varautuvat tähän ja mahdolliseen uusiutuviin resursseihin nojaavien ’energiasaarekkeiden’ syntyyn? Ovatko kuluttajat valmiita vuokraamaan verkkopistokkeeseen kytkettyä sähköautonsa akkua energiavarastoksi sähkön huippukulutusta tasaamaan? Kuinka lainsäätäjän pitäisi huomioida kerrostaloyhtiö aurinkosähkön myyjänä?
Professori Pami Aalto on aiemmin tutkinut muun muassa EU:n, Venäjän ja Kaakkois-Aasian energiapolitiikkaa sekä arktisia energiakysymyksiä ja vertaillut pohjoismaiden tulevaisuuden strategioita vuoteen 2030.