ASIANTUNTIJAT: SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄÄ UUDISTETTAVA ROHKEASTI PÄÄSTÖTAVOITTEIDEN EHDOILLA

EL-TRAN -konsortio selvitti, millaisia näkemyksiä suomalaisilla avaintoimijoilla on Suomen energiajärjestelmän kehittämisestä kuljettaessa kohti vuotta 2030. Vuosi 2030 on luonteva aikahorisontti, koska Suomen seuraava, vuonna 2017 julkaistava energia- ja ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2030. Myös EU on asettanut Suomea koskevia 2030-tavoitteita.

Tuloksista voidaan päätellä, että Suomen päästö- ja uusiutuvan energian lupauksia voidaan korottaa kunnianhimoisesti – ilman että ainakaan haastatellut asiantuntijat viheltäisivät pelin poikki. Uudistuksia voidaan edistää useilla tavoilla:

• Saastuttaja maksaa -periaate energiapolitiikan kulmakiveksi
• Edes öljyä ja hiiltä vähäpäästöisempi maakaasu ei saa nauttia erikoisasemaa, vaikka se sopisikin teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin säätövoimaksi runsaasti vaihtelevaa uusiutuvan energian tuotantoa sisältävään tulevaisuuden energiajärjestelmään
• Energiavarastojen omistamisen pelisäännöt tulee selkiyttää
• Vaihtoehtoja kalliille maakaapeloinnille: sähkömarkkinalain toimitusvarmuuskriteerien täyttämiseksi myös muille ratkaisuille kuin laajamittaiselle maakaapeloinnille tulee luoda tasapuoliset kannusteet osana verkkoliiketoiminnan valvontaa. Samalla pitää kartoittaa, minne maakaapeloinnin sijasta kannattaa rakentaa alueellinen tai paikallinen mikroverkko.

Haastateltavina oli muun muassa julkishallinnon, energia-alan yritysten (mm. sähkön ja lämmön tuottajat ja jakelijat sekä laitevalmistajat ja ratkaisujen tarjoajat) ja energiakysymyksiin tavalla tai toisella suuntautuneiden edunvalvonta- ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Analyysipaperissa tunnistettiin kolme asiantuntijoita yhdistävää näkökulmaa. Ne ovat ”Kansainvälinen kilpailu ja älykkäät ratkaisut”, ”Aktiiviset kuluttajat” ja ”Kansallinen kilpailukyky ja paikalliset ratkaisut”. Nämä kolme näkökulmaa saavat kukin kannatusta usealta sektorilta, eivätkä näkökulmat siten ole selkeästi jakautuneet eturyhmien mielipiteiden mukaisesti.

Ensimmäinen näkökulma – ”Kansainvälinen kilpailu ja älykkäät ratkaisut” – toivoo markkinajohtoista, kansainvälistä, älyverkkoihin ja tehon ohjaamiseen luottavaa järjestelmää. Toinen näkemys – ”Aktiiviset kuluttajat” – on myös kansainvälisen järjestelmän kannalla, mutta toivoo yhteiskunnalta suurempaa roolia etenkin energiajärjestelmän ilmastovaikutusten minimointiin pyrittäessä. Se haluaa myös panostaa kuluttajien aktiiviseen rooliin sähkön säästeliäässä käytössä ja sen hajautetussa tuotannossa.  Kolmannen näkökulman – ”Kansallinen kilpailukyky ja paikalliset ratkaisut” – painotus on kansallisessa kilpailukyvyssä: se toivoo Suomesta mieluiten sähkön nettoviejää ja luottaa kansalliseen kilpailuun sähköntuotantoratkaisujen välillä, ei niinkään yhteiskunnan sääntelyyn. Kolmannen näkemyksen mukaan paikallisten energialähteiden käyttö tulee olla keskeisessä asemassa.

Näkökulmien painotuserot käyvät ilmi siinä, kannustavatko ne panostamaan kansainvälisiin vai kansallisiin sähköenergiamarkkinoihin ja siinä, miten paljon yhteiskunnan ohjausta ne toivovat tulevaisuuden energiajärjestelmään.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa EL-TRAN-hanketta. Hankkeen johtajana on professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Lehtonen, P, Toivanen, P, Aalto, P, Björkqvist, T, Hakkarainen, M, Harsia, P, Holttinen, H, Järventausta, P, Jaakkola, I, Kallioharju, K, Kojo, K, Mylläri, F, Oksa, A.M, (2016) ’Resurssitehokkaampi ja ilmastoneutraalimpi energiajärjestelmä, mutta miten? Suomalaiset avaintoimijat vastaavat’, EL-TRAN Analyysi 5/2016.