Tiedotteet

EL-TRAN-hankkeen kyselyn mukaan kolme viidesosaa suomalaisista on kiinnostunut kokeilemaan uusia sähkönkäyttöön liittyvä ratkaisuja. Selvästi suosituin keino oman energialaskun pienentämiseksi on vanhojen sähkölaitteiden korvaaminen uusilla laitteilla. Toiseksi suosituin toimenpide on oman sähkönkulutuksen vähentäminen silloin, kun sähkönkulutus on valtakunnallisesti huipussaan, mikä luo edellytyksiä kysyntäjoustojen kehittämiselle.

[Lue lisää ”Suomalaisten asenteet tukevat kysyntäjouston kehittämistä”]

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) järjestää huhtikuussa energiaseminaarin, jonka teemana on bioenergia. Aihetta käsitellään muun muassa biopolttoaineiden, biodiversiteetin ja biotekniikan näkökulmista.

[Lue lisää ”Tervetuloa TTY:n energiaseminaariin 12.4.2018”]

Tampereen yliopiston johtama EL-TRAN -konsortio osallistuu keskiviikkona 14.2. Helsingissä Finlandia-talossa järjestettävään Rakkaudesta tieteeseen 2018 -tapahtumaan.

[Lue lisää ”EL-TRAN osallistuu Rakkaudesta tieteeseen 2018 -tapahtumaan”]

Jakeluverkkoyhtiöillä on velvoite parantaa ja ylläpitää sähkönjakelun säävarmuus asiakkaille riittävällä tasolla. Nykylainsäädännön ja verkkoyhtiöiden valvontamallin kannustamana jakeluverkkoyhtiöt hoitavat tämän pääasiassa maakaapeloimalla verkkoa. EL-TRAN -konsortion uudessa analyysissä maakaapeloinnin vaihtoehdoksi tarjotaan mikroverkkoa.

[Lue lisää ”Mikroverkoilla säävarmuutta haja-asutusalueiden sähkönjakeluun”]

EL-TRAN-konsortio julkisti analyysisarjassaan itsearvion hankkeen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta rahoituskaudella 2015–2017. Hankkeella on kolme keskeistä tavoitetta:

1. Miten kysynnän jousto tuodaan kehitystyön keskiöön, kun Suomen sähköjärjestelmää halutaan muuttaa resurssitehokkaammaksi?
2. Kuinka varmistetaan koko yhteiskunnan tuki resurssitehokkaammalle sähköenergiajärjestelmälle?
3. Miten edistämme resurssitehokkaampaa sääntelyä ja suunnittelua Suomen sähköenergiajärjestelmässä?

[Lue lisää ”EL-TRAN-konsortion yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2015–2017”]

Pohjoismaiden sähköautopolitiikkavertailu ja laskelmat kuluttajan sähköautoilun kustannuksista osoittavat selviä eroja maiden välillä. Norjalla ja Tanskalla on pitkä historia sähköautojen tukemisessa, kun taas Suomi ja Ruotsi ovat vasta viime aikoina alkaneet määritellä sähköisen liikenteen politiikkaansa.

[Lue lisää ”Norja ja Tanska edelläkävijöitä sähköautopolitiikassa, Suomi tulee perässä”]

Seuraava järjestyksessä 19. tulevaisuudentutkimuksen konferenssi ”Futures Conference” pidetään 13.–14. kesäkuuta 2018 Tampereella, Puisto-tornissa. Tulevana vuonna tämä vuosittainen konferenssi keskittyy kestävän kehityksen ja energiakysymysten tulevaisuuteen otsikolla ”Energizing Futures. Sustainable Development and Energy in Transition”.

[Lue lisää ”Energia-aiheinen tulevaisuuden tutkimuksen ”Energizing Futures: Sustainable Development and Energy in Transition” -konferenssi Tampereella kesäkuussa 2018”]

Energia-alan päättäjät ja asiantuntijat eivät voi elää ”omassa kuplassaan”, koska kansalaisten energia-asenteet rajaavat poliittisten päätöksentekijöiden liikkumatilaa energiapolitiikassa. Uutta energiateknologiaa ei saada käyttöön kotitalouksissa, mikäli kansalaisilla ei ole siihen asenteellista valmiutta, toteaa professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

[Lue lisää ”Energia-alan päättäjien ja kansalaisten asenteellinen etäisyys on supistunut vuosina 2007–2016”]

Liikenne on suuri ilmakehän aivan pienimpien hiukkasten eli nanoklusterien lähde, selviää TTY:n tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Tulokset auttavat ymmärtämään kaupunki-ilman pienimpien hiukkasten syntymisen syitä ja avaa uusia mahdollisuuksia ponnistuksissa kohti parempaa ilmanlaatua.

[Lue lisää ”Liikenne on suuri ilmakehän pienimpien hiukkasten lähde”]

Tampereen yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kolme pohjoismaisia asiantuntijoita yhdistävää näkökulmaa, joiden pohjalta voidaan suunnitella yhteistyötä pyrittäessä kohti resurssitehokkaampaa ja ilmastoneutraalimpaa sähköenergiajärjestelmä vuoteen 2030 mennessä.

[Lue lisää ”Markkinalähtöisyys ja liikenne yhdistävät pohjoismaisia energianäkökulmia – Suhtautuminen energian toimitusvarmuuteen erottaa suomalaiset muista”]