Pientaloilla on merkittävä rooli Suomen sähköenergian käytössä. Energiatehokkuussääntely on pienentänyt uusien pientalojen energiantarvetta, mutta tehovaihtelut ja sähkötehohuiput ovat jopa kasvaneet. Samaan aikaan siirtyminen päästöttömiin, mutta enemmän sääriippuviin tuotantomuotoihin on tuonut mukanaan tarpeen kysyntäjoustolle. Tämä edellyttää kulutuspään sähkön hetkittäisen energiakäytön eli tehoprofiilin tuntemisesta, mutta myös kulutuksen hallintaa ja ohjaamista.
Liikenteen sähköistäminen on yksi keskeinen keino vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Sähköautojen määrän tulisi kuitenkin moninkertaistua nykyisestä, jotta päästövähennykset toteutuisivat. Tampereen yliopiston EL-TRAN-hankkeen tutkijat vertailevat uudessa artikkelissa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sähköautopolitiikkakeinoja, joiden avulla muutosta voidaan nopeuttaa.
Noin puolet Suomen raskaasta liikenteestä voisi hyödyntää biometaania polttoaineenaan, osoittaa uusi EL-TRAN-hankkeen tutkimus. Biometaanin käyttäminen raskaassa liikenteessä voisi vähentää samalla raskaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa puolet.
Aurinkosähkö on varteenotettava osaratkaisu Suomen siirtyessä ilmastoneutraalimpaan ja resurssitehokkaampaan energiajärjestelmään. Aurinkosähkö on pitkällä aikavälillä kannattava investointi kiinteistöön jo nykyisin. Jos sähkön hinnat nousevat, jo asennettujen järjestelmien kannattavuus kasvaa entisestään. Lisäksi mahdollisesti laskevat aurinkopaneelien hinnat lisäävät uusien asennettavien järjestelmien kannattavuutta.
Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten energia-alan tutkijat ja asiantuntijat ovat julkaisseet toimenpide-ehdotuksia, joilla tuleva hallitus voi vauhdittaa rakennusten puhtaita energiaratkaisuja. Yliopettaja Pirkko Harsia Tampereen ammattikorkeakoulusta ja professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta olivat EL-TRAN-hankkeesta mukana laatimassa ehdotuksia, jotka sisältävät useita eri sidosryhmiä koskevia toimenpiteitä.
VTM Teresa Haukkala tarkastelee organisaatioiden ja johtamisen tieteenalan väitöskirjassaan vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymisen haasteita erityisesti aurinkosähkön käyttöönoton näkökulmasta Suomessa. Tutkimus käsittelee energiatransitioita historiasta nykypäivään ja esittelee myös mahdollisia vaihtoehtoja tulevaisuuden energiajärjestelmälle. Parhaillaan Haukkala työskentelee tutkijana EL-TRAN-hankkeessa Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Hanketta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Aiemmin Haukkala on työskennellyt myös Aalto-yliopistossa.
Strategisen tutkimuksen hankkeiden laatimat uusimmat politiikkasuositukset löytyvät nyt strategisen tutkimuksen verkkosivuilta.
Politiikkasuositukset eli ns. policy briefit tarjoavat päättäjille ja muille tutkitun tiedon hyödyntäjille uusimpaan tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin tiiviissä ja selkeässä muodossa.
Bioenergian käytön lisääminen oli Sipilän hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan keskiössä. Kevään eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tulee muodostaa siihen oma kantansa. EL-TRAN-hankkeen tuoreessa analyysissa bioenergian roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa tarkastellaan kahdenkymmenen suomalaisen metsä- tai bioenergia-alan avaintoimijan haastatteluiden pohjalta.
Strategisen tutkimuksen vuositapahtuma Ratkaisuja tieteestä järjestetään torstaina 14.2. Finlandia-talossa Helsingissä (klo 9-16). Päivä tarjoaa tutkimukseen perustuvia ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin ja tietoa päätöksenteon tueksi. Professori Pertti Järventausta Tampereen yliopiston EL-TRAN-hankkeesta osallistuu iltapäivän keskusteluun, jossa etsitään ratkaisuja aiheeseen ”Ilmastonmuutos, luonnonvarat ja energia”. Järventausta puhuu energiaturvallisuudesta uusiutuvien energialähteiden maailmassa.
Suuri osa Suomen raskaasta tieliikenteestä voitaisiin siirtää kotimaisista raaka-aineista tuotetulla biokaasulla kulkevaksi. Kohdistamalla kaikki teknisesti ja taloudellisesti kerättävissä oleva raaka-aine liikennekäyttöön on kotimaisella biokaasulla mahdollista kattaa yli 40 % raskaan tieliikenteen energiankulutuksesta. Jo pienemmilläkin määrillä on mahdollista ylläpitää koko kotimainen kaupunkibussi- ja linja-autoliikenne. EL-TRAN-hankkeen tuore analyysi selvittää biokaasun potentiaalia.
