Kirjoittaja: ptmakoj

Suomalaiset eivät lämpene sähköautoille – miten kiinnostus sytytetään?

Valtioneuvosto valmistelee Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jossa sähköautot ovat yksi keino vähentää henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköautojen määrän tulisi kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, jotta tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästäisiin. Liikenne- ja viestintäministeriön perusennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi noin 120 000 sähköautoa. Tavoite on vielä kaukana. Vuoden 2016 syyskuussa Suomessa oli 774 täyssähköautoa ja 1933 ladattavaa hybridiautoa. Tällä hetkellä sähköautoja ennakoidaan rekisteröitävän vuodessa noin 1350 kappaletta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi onkin sähköautoilun kehitysmaa.

Asiantuntijat: Suomen energiajärjestelmää uudistettava rohkeasti päästötavoitteiden ehdoilla

EL-TRAN -konsortio selvitti, millaisia näkemyksiä suomalaisilla avaintoimijoilla on Suomen energiajärjestelmän kehittämisestä kuljettaessa kohti vuotta 2030. Vuosi 2030 on luonteva aikahorisontti, koska Suomen seuraava, vuonna 2017 julkaistava energia- ja ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2030. Myös EU on asettanut Suomea koskevia 2030-tavoitteita.

Research seminar on energy futures, transitions and sustainability

Professor Mert Bilgin (Medipol University, Istanbul, Turkey) will lecture on energy transitions and international relations on Thursday 29 September at the University of Tampere. The research seminar will be organized in collaboration by the EL-TRAN consortium and the Centre of Excellence on Russian Studies. 

Pohjoismaista yhteistyötä ja selkokieltä energiapolitiikkaan

EL-TRAN-konsortion uusin analyysi ”Pohjoismaiden energiapolitiikka 2030: hiilivapaampaan energiajärjestelmään osin yhdessä, osin eri polkuja pitkin” suosittelee pohjoismaista ja pohjoiseurooppalaista yhteistyötä ja energiapolitiikan arkipäiväistämistä tavoiteltaessa hiilivapaata energiajärjestelmää.

Analyysipaperi tarkastelee, mitä Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska tavoittelevat energiapolitiikassaan vuoteen 2030 mennessä. Ovatko tavoitteet yhteensopivia? Edesauttavatko ne pohjoismaista yhteistyötä? Mitä Suomi voi oppia muilta pohjoismailta?

EL-TRAN –tutkimushanke selvittää kansalaisten sekä energia-alan päättäjien ja asiantuntijoiden energiahuoltoa ja energiapolitiikkaa koskevia näkemyksiä

Suomalainen energiahuolto ja energiamarkkinat ovat muuttumassa nopeasti, mikä on seurausta monista tekijöistä, kuten Euroopan unionin Suomelle asettamista päästövähennystavoitteista, öljyn hinnan selvästä laskusta ja tuulivoiman ja aurinkoenergian osuuden voimakkaasta kasvusta energiantuotannossa. Samanaikaisesti energiakysymyksistä ja energiapolitiikasta käydään aktiivisesti yhteiskunnallista keskustelua.

Energiahuollon ja energiamarkkinoiden muuttuessa nopeasti tarvitaan tutkittua tietoa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia energiapolitiikan eri sidosryhmät näkevät Suomen energiajärjestelmän kehittämisessä. Osana EL-TRAN –tutkimushanketta Tampereen yliopiston johdolla kerätään posti/internet-kyselyllä elo-syyskuun vaihteessa 2016 tietoa suomalaisten energiankäyttötavoista, halukkuudesta tehdä muutoksia omassa energiakäytössään sekä yleisemmin energiapolitiikkaa koskevista käsityksistä. Kysely on lähetetty 4000 18-75 –vuotiaalle suomalaiselle.

Resurssitehokkaampi sähköenergiajärjestelmä, mutta miten? Suomalaiset avaintoimijat vastaavat. Kommenttipuheenvuoron esittää kansanedustaja Antero Vartia

Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama EL-TRAN-konsortio www.el-tran.fi järjestää tilaisuuden Suomen sähköenergiajärjestelmän ratkaisuista vuoteen 2030 mennessä Helsingissä torstaina 16.6. (Sokos Hotelli Presidentti, 3 krs., klo 9-12). Keskustelun pohjana ovat Tampereen yliopiston professori Pami Aallon johtaman tutkimusryhmän alustavat tulokset. Tutkimuksessa tarkastellaan ovatko Suomen sähköenergiajärjestelmän avaintoimijat ns. samalla pelikirjan sivulla. Mitkä ovat yhteiset nimittäjät ja/tai keskeiset jakolinjat? Millaisia eroja on haastateltujen valtionhallinnon, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajien parhaina pitämien ratkaisuiden välillä? Professori Aallon ryhmän tutkimus perustuu Q-metodologiaan, jossa vertaillaan systemaattisesti haastateltujen näkemyksiä tutkimusryhmän keräämästä laajasta väiteaineistosta.