Kysyntäjouston toteuttamiseen kiinteistöissä tarvitaan kansallisia politiikkatavoitteita

Rakennukset käyttävät merkittävän osan energian loppukulutuksesta Suomessa. Rakentamisen aikana tehtävillä ratkaisuilla onkin suuri vaikutus siihen, miten rakennusten käyttö saadaan sovitettua yhteen meneillään olevaan energiamurrokseen. EL-TRAN-konsortion julkaisema uusi analyysi tarkastelee edellytyksiä kysyntäjouston toteutumiselle kiinteistössä.

Energia-alan konferenssi Joensuussa maaliskuussa

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus (CCEEL) järjestää kansainvälisen Energy Transitions -konferenssin Joensuussa 9.–10. maaliskuuta. Konferenssi järjestetään nyt viidettä kertaa. Osallistujiksi odotetaan noin 70 eri alojen asiantuntijaa yli 30:stä eri valtiosta. EL-TRAN-konsortio on yksi konferenssin rahoittajista.

Suomen sähköjärjestelmässä riittää tehoja joulusaunaan

Suomen sähkötehopiikin muodostumista on arvioitu ensimmäistä kertaa. Tammikuun 7. päivänä 2016 klo 17 Suomen sähköjärjestelmää koetteli tehopiikki, jossa sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi uuteen ennätykseen, yli 15 100 MW:iin.

Tampereen yliopiston johtaman EL-TRAN-tutkimuskonsortion julkaisemassa analyysissa esitetään ensimmäinen arvio sähkötehon tarpeen muodostumisesta tammikuun tehopiikissä. Tällä hetkellä mikään taho Suomessa ei tiedä tarkasti, kuinka tehopiikki muodostuu. Hetkellisen energiankäytön eli tehon hallinta on tärkeää, koska pahimmillaan tehopula saattaisi aiheuttaa vakavan sähkön jakeluhäiriön ja siten vaikeuksia yhteiskunnan keskeisille toiminnoille.

Ovatko suomalaiset valmiita muuttamaan energiankulutustaan? EL-TRAN-konsortion vuorovaikutuspaneeli pe 16.12. Helsingissä

EL-TRAN-konsortion vuorovaikutuspaneeli keskustelee suomalaisten valmiudesta muuttaa energiankulutustottumuksiaan. Kysymme myös miten kansalaiset ovat varautuneita Suomessa meneillään olevan energiasiirtymän mukanaan tuomiin muutoksiin. EL-TRAN –konsortion aiemmin julkaisema tutkimus (Lehtonen ym. 2016; kts. analyysit sivu) osoitti, että asiantuntijat ovat valmiita pitkälle meneviin muutoksiin Suomen sähköenergiajärjestelmässä vuotta 2030 kohti liikuttaessa, mutta ovatko kansalaiset?

Suomalaiset eivät lämpene sähköautoille – miten kiinnostus sytytetään?

Valtioneuvosto valmistelee Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jossa sähköautot ovat yksi keino vähentää henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköautojen määrän tulisi kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, jotta tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästäisiin. Liikenne- ja viestintäministeriön perusennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi noin 120 000 sähköautoa. Tavoite on vielä kaukana. Vuoden 2016 syyskuussa Suomessa oli 774 täyssähköautoa ja 1933 ladattavaa hybridiautoa. Tällä hetkellä sähköautoja ennakoidaan rekisteröitävän vuodessa noin 1350 kappaletta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi onkin sähköautoilun kehitysmaa.

Asiantuntijat: Suomen energiajärjestelmää uudistettava rohkeasti päästötavoitteiden ehdoilla

EL-TRAN -konsortio selvitti, millaisia näkemyksiä suomalaisilla avaintoimijoilla on Suomen energiajärjestelmän kehittämisestä kuljettaessa kohti vuotta 2030. Vuosi 2030 on luonteva aikahorisontti, koska Suomen seuraava, vuonna 2017 julkaistava energia- ja ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2030. Myös EU on asettanut Suomea koskevia 2030-tavoitteita.

Research seminar on energy futures, transitions and sustainability

Professor Mert Bilgin (Medipol University, Istanbul, Turkey) will lecture on energy transitions and international relations on Thursday 29 September at the University of Tampere. The research seminar will be organized in collaboration by the EL-TRAN consortium and the Centre of Excellence on Russian Studies. 

Pohjoismaista yhteistyötä ja selkokieltä energiapolitiikkaan

EL-TRAN-konsortion uusin analyysi ”Pohjoismaiden energiapolitiikka 2030: hiilivapaampaan energiajärjestelmään osin yhdessä, osin eri polkuja pitkin” suosittelee pohjoismaista ja pohjoiseurooppalaista yhteistyötä ja energiapolitiikan arkipäiväistämistä tavoiteltaessa hiilivapaata energiajärjestelmää.

Analyysipaperi tarkastelee, mitä Norja, Suomi, Ruotsi ja Tanska tavoittelevat energiapolitiikassaan vuoteen 2030 mennessä. Ovatko tavoitteet yhteensopivia? Edesauttavatko ne pohjoismaista yhteistyötä? Mitä Suomi voi oppia muilta pohjoismailta?