Pientaloilla on merkittävä rooli Suomen sähköenergian käytössä. Energiatehokkuussääntely on pienentänyt uusien pientalojen energiantarvetta, mutta tehovaihtelut ja sähkötehohuiput ovat jopa kasvaneet. Samaan aikaan siirtyminen päästöttömiin, mutta enemmän sääriippuviin tuotantomuotoihin on tuonut mukanaan tarpeen kysyntäjoustolle. Tämä edellyttää kulutuspään sähkön hetkittäisen energiakäytön eli tehoprofiilin tuntemisesta, mutta myös kulutuksen hallintaa ja ohjaamista.

Tulevaisuudessa sähkötehon hallinnan merkitys korostuu, koska pientalojen sähkön siirtolaskutuksen vaihtoehdoksi on kehitetty käytetyn sähkötehon suuruuteen perustuvia kustannuskomponentteja perinteisen kulutukseen perustuvan laskutuksen rinnalle. EL-TRAN-konsortion julkaisema uusi analyysi käsittelee 2000-luvulla rakennettujen pientalojen sähkötehokäyttäytymistä ja sähkötehojen suunnitteluun ja hallintaan liittyvää problematiikkaa.

Pientaloissa sähkötehon suuruuteen ja tehovaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea lämmitysjärjestelmä, sähkökiuas, käyttöveden lämmitys, mahdollinen sähköauton lataus sekä mahdolliset ohjausratkaisut. Uusissa, energiatehokkaissa pientaloissa sähkötehovaihtelut ja jopa tarvittava sähköteho ovat kasvaneet laitevalintojen ja lämmitystapojen takia. Esimerkiksi sähkökiukaiden koko on kasvanut ja suorasta sähkölämmityksestä ja muista lämmönlähteistä on siirrytty erilaisia lämpöpumppuja suosiviin lämmitysratkaisuihin.

Lämpöpumppujärjestelmien sähkötehovaikutuksien hallinta on mainittu myös pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa.

Haasteita pientalojen tehojen hallinnassa syntyy erityisesti suunnittelijavastuiden ja -prosessien puutteista määräystasolla, suuritehoisten kuluttajalaitteiden suosimisesta, puutteellisilla lähtötiedoilla tehdyistä laite- ja järjestelmävalinnoista ja tehojen ohjauksen puuttumisesta.

”Pientalojen sähkötehojen hallinta osana energiatehokkuutta vaatii, että energian kokonaiskulutuksen lisäksi energiatehokkuustarkasteluissa selvitetään rakennuksen todellinen tehontarve ja tehokäyttäytyminen”, toteaa yliopettaja Pirkko Harsia Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Energiatehokkuuslainsäädäntö- ja selvitys tulisikin uudistaa sellaiseksi, että tarkastelussa olisi mukana koko kiinteistön tekniset laitteet ja laitteistot sekä niiden sähkötehot sekä ohjattavuus osana laskentaa. Myös talotekniikan suunnittelun ja suunnittelijoiden vaatimuksia tulisi säädöksissä yhdenmukaistaa, ja vahvistaa rakennusvalvonnan osaamista, käytänteitä ja valmiutta valvoa vaatimuksien toteutumista. Lisäksi taloteknisten järjestelmien suunnittelun tueksi tulisi uudistaa mittauksiin ja tutkimuksiin perustuvat yhtenäiset mitoitus- ja suunnitteluohjeistukset.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa EL-TRAN-hanketta. Hankkeen johtajana on professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Kallioharju, K, Harsia, P, Kortetmäki, A, Kojo, M, Järventausta, P. Tehohallinnan haasteet 2000-luvun pientaloissa, EL-TRAN analyysi 3/2019.

EL-TRAN-hankkeen analyysipaperit löytyvät täältä: https://el-tran.fi/analyysit/

LISÄTIETOJA:

yliopettaja Pirkko Harsia, 050 555 3111, pirkko.harsia@tamk.fi, Tampereen ammattikorkeakoulu

http://www.el-tran.fi; @Eltranteam