Uncategorized

Tulevaisuuden energiamarkkinoilla bioenergia kilpailee sääriippuvaisen sähköntuotannon kanssa: uusi hallitus joutuu pohtimaan bioenergian roolia

Bioenergian käytön lisääminen oli Sipilän hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan keskiössä. Kevään eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tulee muodostaa siihen oma kantansa. EL-TRAN-hankkeen tuoreessa analyysissa bioenergian roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa tarkastellaan kahdenkymmenen suomalaisen metsä- tai bioenergia-alan avaintoimijan haastatteluiden pohjalta.

Haastatellut avaintoimijat, kuten edunvalvonta- ja kansalaisjärjestöt sekä yritykset, vaikuttavat paitsi kulloisenkin eduskunnan ja hallituksen lisäksi Suomen metsäpolitiikkaan, niin myös sen toteuttamiseen. Analyysin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millainen metsien käyttö olisi viisainta ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta.

Avaintoimijoiden näkemykset eroavat ennen kaikkea siinä, millaisia ilmastohyötyjä puunkäytön lisäämisellä katsotaan olevan mahdollista saavuttaa, millaisia mahdollisuuksia metsäpohjaisilla biopolttoaineilla on liikenteen päästöjen vähentämisessä, ja mikä olisi oikeudenmukainen tapa huomioida metsien rooli ilmastopolitiikassa sekä EU:ssa että kansainvälisesti.

Kaikki haastatellut avaintoimijat korostivat ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän metsätalouden merkitystä. Metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirroista tuotettua bioenergiaa pidettiin pääsääntöisesti kestävänä energiantuotantomuotona. Ilmastonäkökulmasta viisaimpana tapana käyttää puuta pidettiin pitkäikäisten puutuotteiden valmistusta.

Haastateltavat ennakoivat kohtalaisen yksimielisesti, että tuuli- ja aurinkoenergian osuuden kasvu muuttaa osaltaan myös bioenergian roolia sekä Suomen energiajärjestelmässä että globaalisti.

”On todennäköistä, että tulevaisuuden energiamarkkinoilla bioenergian on nykyistä vaikeampi kilpailla sähköntuotannon kustannuksissa tuuli- ja aurinkoenergian kanssa. Samaan aikaan metsien ja maaperän merkitys hiilinieluna korostunee”, professori Pami Aalto Tampereen yliopiston talouden ja johtamisen tiedekunnasta arvioi.

”Poikkeuksen tähän muodostanee metsäteollisuuden prosesseista saatava, markkinoille myytävä ’ylijäämäsähkö’ – kun oletetaan jatkuva kysyntä metsäteollisuuden tuotteille ja halutaan turvata sitä kautta saatavat vientitulot ja työpaikat.”

”Bioenergiapohjaisen sähkön- ja lämmöntuotannon kotimaisuusasteen maksimoimisessa onkin tärkeää huomioida sääriippuvaisen sähköntuotannon potentiaali ja sille ominaiset varavoimatarpeet”, professori Aalto lisää.

”Hiilineutraalisuuden edistämiseksi bioenergiaa tulisi hyödyntää ennen kaikkea niillä sektoreilla, joilla fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on vaikeinta, kuten raskaassa liikenteessä”, professori Aalto pohtii ja muistuttaa: ”Tuleva hallitus linjaa sitä, millainen rooli bioenergialle annetaan Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.”

Haastattelut tehtiin syyskuun 2017 ja tammikuun 2018 välisenä aikana.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa EL-TRAN-hanketta. Hankkeen johtajana on professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Toivanen, P., Aalto, P., Kojo, M., Pääkkönen, A., Aro, K., Rautiainen, A., Heljo, J., Konttinen, J., Helistö, N., Lindroos, T.J., & Rönkkö, T. Bioenergia ilmastonmuutoksen torjunnassa – suomalaisten avaintoimijoiden näkemyksiä. EL-TRAN analyysi 1/2019.

EL-TRAN-hankkeen analyysipaperit löytyvät täältä: https://el-tran.fi/analyysit/

LISÄTIETOJA:

Professori Pami Aalto, +358 (0)50 318 5952, pami.aalto(a)tuni.fi

http://www.uta.fi/jkk/pol/yhteystiedot/aalto.html

http://www.el-tran.fi; @Eltranteam