Energia-alan päättäjät ja asiantuntijat eivät voi elää ”omassa kuplassaan”, koska kansalaisten energia-asenteet rajaavat poliittisten päätöksentekijöiden liikkumatilaa energiapolitiikassa. Uutta energiateknologiaa ei saada käyttöön kotitalouksissa, mikäli kansalaisilla ei ole siihen asenteellista valmiutta, toteaa professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Ruostetsaari puhuu päättäjien ja kansalaisten energia-asenteista TTY:n energiaseminaarissa torstaina 2.11. Tampereella. Seminaarissa esiintyy myös ministeri Kimmo Tiilikainen. Ministerin puheenaiheena on Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano energiasektorilla EU:ssa ja Suomessa.

Professori Ruostetsaari tarkastelee sitä, miten energia-alan päättäjien ja kansalaisten energia-asenteet ovat muuttuneet vuodesta 2007 vuoteen 2016 tultaessa suhtautumisessa eri energialähteiden käyttöön energian tuotannossa, eri näkökohtien painoarvoon energiantuotantoratkaisuissa, energiapolitiikan substanssiin ja päätöksentekoprosessiin, ympäristöongelmien ratkaisemiseen sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin.

Energia-alan päättäjien ja kansalaisten asenteellinen etäisyys on supistunut vuosina 2007–2016. Energialähteistä ydinvoima jakaa edelleen eniten päätättäjiä ja kansalaisia. Suomalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa energiapolitiikassa on hieman vahvistunut. Energiapolitiikkaan vaikuttamisessa kansalaiset luottavat vaaleissa äänestämistä enemmän omiin kulutusvalintoihinsa: poliittisen konsumerismin kannatus onkin kasvanut hieman. Toisaalta suomalaiset priorisoivat enemmän asiantuntijoiden ja yritysten edustajien kuin poliitikkojen osallistumista energiapolitiikan päätöksentekoon: asiantuntijoiden roolia painottavan ns. häivedemokratian kannatus ylittää jopa poliittisen konsumerismin kannatuksen. Suomalaisten luottamus perinteisiä tiedeinstituutioita kohtaan ja tieteen kykyyn ratkaista energiaongelmia on vahvistunut merkittävästi. Energian tuotannon ja käytön aiheuttamien ympäristöongelmien ratkaisemisessa kansalaiset luottavat eniten uuteen teknologiaan.

Suomalainen energia-asenneilmasto antaa hyvät edellytykset energialiiketoiminnan kehittämiselle. Kansalaisten valmius ottaa käyttöön uutta energiateknologiaa on verraten korkea, vaikka edelläkävijyys uuden teknologian käyttöönotossa ei paljon innosta. Euro (säästö sähkölaskussa, investointikustannukset ja niiden takaisinmaksuaika) onkin paras konsultti uusien energiateknologioiden käyttöönoton edistämiseksi.

TTY:n energiaseminaarin ohjelma

 

LISÄTIETOJA:

Professori Ilkka Ruostetsaari,+358 (0)50 318 6031, ilkka.ruostetsaari(a)uta.fi

http://www.uta.fi/jkk/pol/yhteystiedot/ruostetsaari.html

www.el-tran.fi; @Eltranteam